maanantai 25. lokakuuta 2010

Itsekkäitä oomme kaikki

En tiedä mistä olet nuo pisteet keksinyt, mutta Havahtumisesta kannattaisi kirjata enemmän. Raamatusta saa 4 ja henkisenä kasvatuslaitoksena De Mellon teos on sille tasavertainen kilpailija.

Havahtumisen yksi iso pääpointti oli, että me ollaan kaikki itsekkäitä. De Mello perustelee sen hyvin raadollisesti, että kaiken toiminnan motiivit ovat loppujen lopuksi itsestä lähteviä. Kun autan Timoa kirjoittamaan parempia esseitä, haluan tuntea itseni kannustavaksi ja reiluksi ystäväksi ja haluan kehittää omia kirjoitustaitojani. Tämä on hyvä tiedostaa ja hyväksyä. Me ollaan kaikki ihan eläimiä. Turha siitä on kiistellä.

Olisi Timo kannattanut lukea Ferrissiltä puolen vuoden unelmajana taktiikka huolellisesti. Siinä kerrotaan, kuinka saat vaikka Ferrarin puolen vuoden päästä. Jätkä menee vieläkin Suzukilla. Ferrissin taktiikassa on kyllä todella paljon järkeä, vaikka en sitä olekaan kunnolla koettanut. Sen toteuttaminen vaatii aika paljon rohkeutta. Jos haluat koettaa niin homma menee näin:

Ferrissin unelmajana

Listaa isoimmat haaveesi oman elämäsi osalta.

Jos sulla on suuret tavoitteet puolen vuoden päähän, niin pitää vaan piirtää tarkka tie niihin tavoitteisiin ja aloittaa heti toteuttaminen.

Haluan puhua sujuvaa kiinaa ja toimia päätoimisena toimittajana.

Jos tuossa olisi tavoite, niin pitäisi ottaa yhteyttä arvostamiinsa toimittajiin ja etsiä käsiinsä kiinankielen taitava suomalainen. Oppiminen nopeutuu huomattavasti, kun haet neuvoa sellaiselta, joka on jo toteuttanut tavoitteesi.

Laitetaanko tavoitteeksi, että puolen vuoden päästä Negaholisti blogilla (nimi muutettu) on tuhat päivittäistä lukijaa ja ansaintamalli? Sitten vaan unelmajanaa rakentamaan!

PS. Timo muista DEAL.

1 kommentti:

  1. Hyvä pointteja kyllä. Epäitsekkäitä tekoja ei ole olemassakaan, sen olen tiennyt jo oikeastaan pitkään. Kaikki kateellisuudet ja itsekkään teot eivät ole ongelma, jos olet kartalla siitä, että mikä on milloinkin puikoissa. Kateuskin on oikeastaan ihan jees, jos osaat kääntää sen voimavaraksi. Ei siis sillä tavalla, että alat potkimaan toiselta tuolia alta vaan pyrit itse parempaan. Eikä myöskään ole väärin tehdä hyvää tekoa ja myöntää vielä, että kyllä mää tästä saan myös kiksit siksi, että saan mainetta ja kunniaa.

    Itse olen hiukan harkinnut uudestaan lukustrategiaani, tällä hetkellä se on hyvin määräpainotteinen, vitusti blogeja ja useampi kirja yhtäaikaa. Tokihan tämä ei yllä millekään Johannes Partanen-tasolle, mutta kuitenkin. Haasteelliseksi omalla kohdallani koen sen, että jos en oikeen paneudu viimeisen päälle kirjaan, kynä ja muistiinpanovihko toisessa kädessä, käteeni jää hyvin hataria muistikuvia, että mitä helvettiä oikeastaan opin. Tietysti idioottimainen tapa jättää esseen kirjoittamisen ja kirjan lukemisen väliin hirveä gappi ei yhtään auta asiaa. Ehkä tälläinen vuoropuhelumainen blogaaminen voisi olla ratkaisu, ainakin itse koen tämän hyvin mielenkiintoisena tapana purkaa mahdollisia oivalluksia.

    1000 lukijaa päivässä on jo aika kovaa settiä, tuskin se mahdotonta silti on ja jostain on aloteitttava. Testaillaan mitä mieltä ihmiset on tämän tyyppisestä ajatuksenvaihdosta ja mihin suuntaa blogia kandee viedä. Sullahan on jo kokemusta blogaamisesta niin voit jakaa näkemyksesi ja vois ehkä kattoa sitä jonkinlaisessa aivoriihessä.

    VastaaPoista