perjantai 3. joulukuuta 2010

Photoreading



Haluamaansa maaliin pääsyyn on monet tavat. Minun tavoitteeni on tällä hetkellä nousta Suomessa eniten kansanterveyttä parantaneeksi ihmiseksi ikinä. Näen kaksi mahdollista tietä maaliin mahdottomahkon ja helpon. Voin vääntää pirusti perusduunia tuomalla itseäni kaikkialla esille ja opiskelemalla lopun ajan saadakseni arvostusta ja titteleitä.
Voin myös opetella kiihtyvän kehityksen kovimmat niksit, olla välittämättä yhteiskunnan vanhoista säännöistä ja saavuttaa tavoitteeni hassutellen.

Photoreading on yksi kovimpia keinoja oppimisen nopeuttamiseen. Kyse ei ole pelkästä nopean lukutaidon oppimisesta vaan tavasta keskittää omaa energiaansa ja kehittää ajatteluaan.

Photoreading tekniikassa on viisi vaihetta.

1. Valmistaudu
2. Esikatsele
3. Valokuvalue
4. Jälkikatsele
5. Aktivoi


Eniten harjoitusta vaativa kohta on itse valokuvalukeminen. Muut vaiheet oppii päivässä, mutta valokuvalukemisen oppimisen kanssa on edelleen viikon harjoittelun jälkeen tekemistä. Ilman vaiheen 3. oppimistakin lukemisesta voi tällä tekniikalla saada huomattavasti hauskempaa ja tehokkaampaa. Avaan muutaman tärkeimmän pointin parempaan lukemiseen.

Lukemaan valmistautuminen alkaa kirjan valinnasta. Ota kirja, josta oletat olevan itsellesi hyötyä. Varastoon opiskelu ei toimi. Mieti mitä haluat saavuttaa kirjan lukemisella ja luo selkeä tavoite.

Esikatseluvaiheessa luot nopean silmäyksen koko kirjaan. Lue takakansi, sisällysluettelo ja selaa kirja läpi katsellen otsikoita. Käytä tähän aikaa 1-5 minuuttia. Älä pysähdy tässä vaiheessa lukemaan.

Valokuvalukemisen tarkoituksena on tiedon syöttäminen suoraan ei- tietoiseen mieleen. Tämä vaatii erittäin keskittynyttä ja rentoa tilaa. En tiedä olenko onnistunut tässä vielä.

Jälkikatselussa tehdään lähes samat temput kuin esikatselussa. Selataan kirja uudelleen läpi ja tällä kertaa esitetään kysymyksiä siitä. Samalla kannattaa kirjata avainsanoja paperille.

Aktivoinnilla siirretään ei-tietoiseen mieleen syötetty tieto tietoisen mielen käyttöön. Tätä vahvistaa huolellinen jälkikatselu ja tauko itse lukemisen ja aktivoinnin välillä. 20min-24h lukemisen jälkeen palataan jälkikatselussa heränneisiin kysymyksiin ja superluetaan kirja. Superlukemisessa kirja luetaan läpi ja syvennytään kiinnostavilta tuntuviin kohtiin. Tämän aikana voi laatia myös miellekartan.

En vielä hallitse valokuvalukemista, mutta olen muuttanut jo voimakkaasti lukutottumuksiani. Nyt tiedostan, ettei kirjoja tarvitse lukea kannesta kanteen. Vapauduin tästä hölmöstä mieltäni rajoittaneesta uskomuksesta ja sain lukemiseeni uutta iloa. Käytäntö minkä olen hallinnut nettilukemisessa olikin helppo siirtää myös kirjoihin. Kirjojen selailua ja lukemisen hauskuutta edistää huomattavasti huippukirjojen runsas tarjonta. Kirjastosta kerralla repullinen kotiin ja amazonista itselle parhaat joululahjaksi.

Vaikka ei koskaan tutustuisi syvemmin valokuvalukemiseen, kannattaa silti pohtia kohtia 1,2 ja 4. Pelkästään niitä hyödyntämällä voi tehostaa huomattavasti oppimistaan.

Tärkein kolahdus: Lue sitä mikä kiinnostaa, mieluiten huippustatessa ja huolellisesti valmistautuen. Tee lukemisesta hauska kokemus ja kikkaile vähän.

Photoreading kirjan voit hankkia Uskalla Innostualta.

2 kommenttia:

  1. Itse olen myös löytänyt enemmän iloa lukemisesta, kun ymmärtää, että kirjoja riittää ja turha lukea mitään suht hyvää tai keskinkertaista. Sama tankata vain parasta kamaa ja tarpeeseen. Toi selailu on myös itseäni auttanut jonkin verran, tulee sellainen yleiskuva kirjasta ja sitten on helpompi sen jälkeen syventyä kirjaan.

    Kyselen sulta sitten raporttia miten taito kehittyy ja katson, otanko itsekin photoreading-taidon opeteltaviin asioihin. Onneksi olen melko nopea lukemaan jo tälläkin hetkellä

    VastaaPoista
  2. Olin viime keväänä Sakarin Photoreading-kurssilla syventämässä kirjasta luettua.

    Kaiken muun lomassa päälimmäiseksi mieleeni jäi kunnollisen Photoreadingin oppimiseksi se, että kannattaa valokuvalukea vaikka 50 tai 100 kirjaa ennen kuin odottaa sen suurempia tuloksia. Kysehän ei ole mistään "jiposta" vaan taidosta, joka vaatii harjoittelua ja myös ponnistelua taidon ylläpitämiseksi.

    Sakari Turunen teki kyllä vaikutuksen ainakin meikäläiseen.

    VastaaPoista